Nokihippuja historiasta
Tulisijojen
kehitys ja lisääntynyt käyttö asuinrakennusten lämmityksessä ja ruuan
valmistuksessa ovat asettaneet palonehkäisytyölle ja sitä kautta nuohousalalle
haasteita kautta historian. Kokemuksen ja käytännön kautta saatu tietotaito on
pyritty siirtämään tuleville sukupolville niin tarkoin kuin on ollut
mahdollista. Siitä hyvänä esimerkkinä on tänäkin päivänä mestari-kisälli-periaatteella
tapahtuva koulutus. Vaikkakin osa historian perintönä saadusta tietämyksestä on
saatu kirjojen ja kansien väliin, siirtyy valtaosa osaamisesta ja
ammattitaidosta niin sanottuna hiljaisena tietona suusta suuhun ja sieltä
käytäntöön.
Perinteisen
käsityöammatin säikeet ulottuvat monitahoisesti. Itse nuohoustyö tietenkin on
kautta aikojen ollut perinteistä käsityöammattia parhaimmillaan. Käden taitoja
on tarvittu myös työssä käytettävien nuohoustyövälineiden valmistukseen.
Kekseliäisyyttä ja luovuutta on vaadittu oikeanlaisten välineiden
suunnittelussa, mutta myös materiaalit työvälineisiin oli tarkoin valittava,
niiden soveltuvuus työhön ja työstettävyys työvälineiksi. Nuohoojat ovat olleet
ja ovat tänä päivänäkin perusominaisuuksiltaan teknisesti uteliaita. Pitää olla
valmiudet selvittää erilaisten tulisijamallien savukierrot, jotta niiden
puhdistaminen onnistuu niin, että ne toimivat sekä paloturvallisesti että
energiatehokkaasti.
Haasteita nyt ja tulevaisuudessa
Vaikka
nykyään on kehitetty monenlaisia teknisiä sovelluksia helpottamaan ihmisen
arkea, on se tuonut palonehkäisytyölle myös lisää haasteita. Lisäksi
kiristyneet energiavaatimukset rakentamisessa ovat osaltaan tuoneet oman
mausteensa tähän kokonaisuuteen. Energiatehokkuuden saavuttamiseksi tehdyt
ratkaisut eivät välttämättä palvele paloturvallisuutta sen täydessä
merkityksessä. Tässä olisikin toivottavaa, että yhteiskunnassa eri tahot
tekisivät saumatonta yhteistyötä yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Palonehkäisytyö
on monen eri lenkin muodostama toimiva kokonaisuus, jonka jokainen palanen on
tärkeä. Yhdenkin lenkin ontuminen voi johtaa tuhoisiin seurauksiin.
Vastuullisuutta oman ”tontin” hoitamisesta ei voi varmasti liikaa korostaa.
Tavallista asukasta ajatellen, ympärille on tullut melkoinen määrä erilaista tekniikkaa, joiden hallinta olisi kuitenkin välttämätöntä turvallisen asumisen toteutumiseksi. Asuinrakennuksen ilmanvaihto ja tulisijan toiminta ovat käsi kädessä toimiva kokonaisuus. Nykyiset ilmanvaihtoratkaisut ovat monelle ”ensikertalaiselle” alue, jonka opettelu vie oman aikansa. Siihen kun tuodaan lisäkomponenttina tulisija, joka itse laitteena on aina yksilö, voidaan puhua jo melko monimuotoisesta yhtälöstä. Tulisija- ja savuhormivalinnoissa tulisi olla jo heti suunnittelun alkuvaiheessa yhteydessä paikalliseen nuohoojan, joka varmasti kertoo mielellään kuhunkin rakennus- tai saneerauskohteeseen sopivan tulisija-savuhormiyhdistelmän ja mitä käytännössä tulee näiden asioiden osalta ottaa huomioon. Näitä ovat esimerkiksi tulisijan puhdistettavuus ja sijoittelu paloturvallisuuden ja energiatehokkuuden näkökulmista.
Valistus ja neuvonta työkaluna turvallisempaan huomiseen
Ennen
vanhaan tulen käyttö kotitalouksissa oli luontaista ja tulen käyttöön liittyvät
taidot periytyivät sukupolvelta toiselle. Tänä päivänä tulisijojen käyttäjillä
ei välttämättä ole samaa tietämystä kuin ennen. Tarvitaan siis entistä
pontevampaa ja tehokkaampaa valistusta sekä neuvontaa palonehkäisytyön työkaluksi.
Tätä tärkeää sektoria hoitavat pelastusviranomaiset ja nuohoojat omassa
työssään. Niin kuin aikaisemmin tekstissä mainittiin, paloturvallisuus on monen
tekijän yhteistyötä. Valistuksen ja neuvonnan kautta vahvistetaan sitä lenkkiä,
josta asukas on itse vastuussa. Valistus- ja neuvontatyö korostuu kohteissa,
joissa huomataan, että toimintatavoissa esiintyy korjattavaa. Ei pidä
kuitenkaan koskaan unohtaa positiivista palautetta asiakkaalle siinä
tapauksessa, jolloin toimintatavat ovat olleet oikeita sekä paloturvallisuuden
että energiatehokkuuden näkökulmista. Kannustus lisää motivaatiota.
Säännöllinen huolto ja tarkastustoiminta kuuluvat myös asuinrakennuksiin
Jokainen
autonomistaja pyrkii huollattamaan ja tarkastuttamaan autonsa kunnon ja
toiminnan säännöllisesti. Tämä toiminta on mielletty liikenneturvallisuuden
näkökulmasta aivan luonnolliseksi toiminnaksi. Ajoneuvolla on hyvä ja
turvallista ajella, kun on perustietämys, että se on kunnossa. Asuinrakennukset
ihmisen kalleimpana sijoituksena eivät liene vielä yltäneet ajatushierarkiassa
samalle tasolle auton kanssa. Vasta pienen ajan asumisen historiassa on
keskusteluissa ollut mukana kiinteistön huoltokirja. Kirja, joka pitää
sisällään kiinteistön tiedot ja säännöllistä tarkastamista vaativat kohteet sekä
määrävälit tarkastusten tai huoltotoimenpiteiden suorittamiselle. Nuohouksen
suorittaminen ja paloturvallisuuden tarkkailu kuuluvat näihin säännöllisesti
suoritettaviin toimenpiteisiin. Tässäkin on syytä muistaa, että nuohous ei ole
pelkästään noen poistamista tulisijoista ja savuhormeista. Ammattitaitoinen
nuohooja tarkastaa myös laitteiston kunnon ja osaa palamisjätteen perusteella
opastaa asiakasta laitteiston käytössä. Nykypäivänä nuohoojaa voisi varmasti
käyttää enemmänkin hyödyksi paloturvallisuusasioissa, onhan hänellä jo pitkien
perinteiden tuoma kokemus ja tietämys laitteistojen toiminnasta.
Juhani
Nuohousalan
Keskusliitto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti