torstai 29. marraskuuta 2012

Paloturvallisuusviikko 2012: Asenne ratkaisee!



Oikealla asenteella pääsee pitkälle. Tämä ehkä jo hieman kulunutkin ilmaisu pätee yhä – myös paloturvallisuuteen. Iso osa tulipaloista syttyy sen takia, että kuvitellaan, että tulipalo ei voi osua omalle kohdalle. ”Asun kerrostalossa, taloni on rakennettu kivestä, meillähän on palovaroitin ja sammutuspeite, ei meille ole ennenkään sattunut mitään...” Kuulostavatko tutuilta selittelyiltä?

Eikä noissa selittelyissä sinällään mitään vikaa olekaan, kaikki ne edistävät osaltaan turvallisuutta – viimeisintä lukuun ottamatta. Paloturvallisuus muodostuu kuitenkin kokonaisuudesta, jossa asenteen lisäksi vaikuttavat tiedot ja taidot.

Tietoa on vaikkapa se, että kivi rakennusmateriaalina on paloturvallinen, mutta sisällä olevat pinta- ja sisustusmateriaalit, kalusteet ja muu irtaimisto ovat niitä, jotka palavat. Tietoa on myös se, että tulipalo on aina vaarallinen: vaatimatonkin pieni palonalku muuttuu useimmiten vain muutamassa minuutissa tappavaksi ja tainnuttavaksi. Onneksi toimiva palovaroitin varoittaa ja herättää ajoissa. Ja juuri siksi palovaroitin on syytä pitää toimintakunnossa – koesoittaa kuukausittain ja paristo vaihtaa vuosittain.


Tietoon kuuluu sekin, että on hankkinut kotiinsa alkusammuttimen, ellei peräti useampia. Riittävänkokoinen sammutuspeite on jo hyvä alku, ja jos haluaa vielä paremman suojaustason, käsisammutin on hyvä valinta. Jokamiehen innovaatioksi sopii vaikkapa suuttimella varustettu taipuva puutarhaletku pikaliittimineen; sammutusainetta riittää varmasti.

Tietoa on myös kodin ja lähiympäristön vaaranpaikkojen tunnistaminen, samoin kuin sen arviointi, aiheuttavatko omat toiminta- ja käytöstavat riskejä. Ovatko sähkölaitteet kunnossa ja käytänkö niitä ohjeiden mukaan, säilytänkö vaarallisia aineita lasten ulottuvilla tai yli sallittujen rajojen, jäävätkö kynttilät palamaan joskus ilman valvonta jne.? Listaa voisi jatkaa varsin pitkään. Kun vaarat on tunnistettu, niihin varautuminen ja niiden hallitseminen on merkittävästi helpompaa.

Kuinka on muuten asuinkiinteistösi pelastussuunnitelman laita? Onko suunnitelma ajan tasalla ja oletko tutustunut siihen? Milloin viimeksi sen sisältöä on käyty läpi talon asukkaiden yhteisessä tapaamisessa? Tee hyvä lupaus itsellesi ja läheisillesi, että vaikkapa seuraavan viikonloppulounaan yhteydessä tutustuisitte koko perheen voimin suunnitelmaan. Turvallisuustietoutesi nousee aivan uudelle tasolle.

Taitoa on puolestaan se, että osaa käyttää alkusammuttimia. Viime aikoina on kantautunut huolestuttavia tietoja siitä, että alkusammutusta ei ole yritettykään, vaikka sillä olisi voitu sammuttaa palo tai ainakin merkittävästi hidastaa sitä antaen näin ollen palokunnalle enemmän aikaa ja säästäen palovahingoissa. Älkäämme antautuko alkusammutustaitojen osalta uusavuttomiksi!

Esimerkiksi sammutuspeitteen käyttöä voi harjoitella kotona koko perheen voimin: kuinka se irrotetaan suojapussista, kuinka siitä otetaan oikea ote itsensä suojaamiseksi, kuinka erilaisia palokohteita lähestytään ja kuinka peite asetetaan palokohteen päälle, tai kuinka sammutuspeitteen kanssa toimitaan, jos vaatteet syttyvät palamaan. Käsisammuttimen käyttöä voi kuivaharjoitella varmistinta irrottamatta. Oppimisen kannalta tehokkaampaa on järjestää oikea alkusammutusharjoitus; olisiko siinä ideaa, että taloyhtiön seuraavien pihatalkoiden yhteyteen tilattaisiin paikalliselta VPK:lta tai yrittäjältä alkusammutusharjoitus?

Oikea asenne turvallisuuteen on siis hieman tietoisuutta ja kohtuullinen määrä tekoja. Ne riittävät. Ja tulevaisuudessa toivottavasti myös lisääntynyt kodin palo- ja muuta turvallisuutta edistävä teknologia. 

Ari
Suomen Palopäällystöliitto

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti